Bloggaustehtävä - oppimisprosessin reflektointi

Viimeisessä tehtävässä tuli pohtia kurssin lopuksi vielä koko kurssin sisältöä ja omaa oppimista ja työskentelyä. Tehtävänannon mukaan tarkoitus oli kirjoittaa myös millaisin odotuksin lähdin opiskelemaan, mitä opin, mikä oli haastavaa ja mikä helppoa.

Piipsjärvi 2016

Minusta tämän kurssin sisältö oli hyvä ja lähdin opiskelemaan positiivisin odotuksin. Negatiivisena asiana toteaisin, että työmäärä analyysi ja kehittämistehtävään liittyen oli minusta kyllä liian suuri. Omalla kohdallani esimerkiksi Torstai iltojen aikatauluja oli hirveän vaikea sovittaa niin, että tunneille pystyi osallistumaan tasan klo 17:00. Muutenkin olen koko Tradenomi-opiskelun aikana ollut sitä mieltä, että normaalisti työssäkäyville ihmisille (8-16) tuntien aloittaminen tasan klo 17:00 on aivan liian vaikeaa. Tunnissa ei ehdi palata kotiin, syödä ja levätä ennenkuin tunti jo alkaa. Lisäksi itselläni on ollut tänä syksynä paljon työmatkoja keskellä viikkoa, joka on omalta osaltaan lisännyt tehokkaan ajankäytön haasteita. Kaikesta huolimatta, luovuttamaan tätä jaksoa ei todellakaan lähdetty missään kohtaa. Haastavinta on minusta tällä jaksolla ollut verkostojen johtaminen ja varsinkin tehtävänanto vaihe 5: Verkostojen johtamisen ja kehittämisen näkökulma oman organisaation kehittämisessä. En tiedä joko tässä vaiheessa opiskelua alkaa yleisestikin energiat loppua, onko syksy ollut muuten haastava vai lentääkö ulkona aurinkopölyä vai mitä, mutta hirveän paljon energiaa on vaadittu viimeisten suoritusten aikaansaamiseen. Tuntuu, että jopa nämä blogikirjoitukset vaativat extra-ponnistuksia :-) Helpointa minulle on ollut Business Model Canvas harjoitukset, koska niitä olen jonkin verran käyttänyt nykyisessä työssäni. 

Tämä oli sitten viimeinen bloggaustehtävä! Jihuuu! Minä luulen, ettei minusta tule sen kummemmin bloggaajaa tai vloggaajaa. Tai kukapa sitä tietää vaikka tulevaisuudessa perustan jonkin Chef-Sakke blogin? Joka tapauksessa, päätän tällä kertaa bloggailun tähän. Kiitän kaikkia satunnaisia blogissani vierailleita lukijoita ja kaikkia muitakin - KIITOS - ja toivon, että 211 Noppaa napsahtaa vielä ennen joulua. Hyvää jatkoa kaikille - Se on moro!

Bloggaustehtävä - Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus

Tero Vuorinen Työhyvinvointifoorumi 2015

Viidennessä bloggaustehtävässä meidän tuli katsoa Vaasan Yliopiston tutkimusjohtajan Tero Vuorisen video verkostojen mahdollisuuksista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Tero on väitellyt aiheesta verkostot organisoituminen muotona noin 10 vuotta sitten ja tuntuu olevan asiasta hyvin perillä. Videossa käytiin läpi keskeisiä verkostoihin ja johtamiseen liittyviä termejä. Verkostoituminen ja verkosto terminä tarkoittaa yhtä yrityksen organisoitumisen tapaa, jossa esiin nousee yhteistyö ja luottamus ja jossa verkostoja myös johdetaan. Käytännön esimerkkejä voisi olla telakkateollisuuden hankintaverkostot tai kuntatoimijoiden ulkoistetut julkiset palvelut. Verkostoissa syntyy yhteistyösuhteita jotka ovat joko liiketoiminnallisia suhteita kuten toimitukset ja palvelut tai strategisia suhteita, taikka organisationaalisia suhteita kuten rakenteelllsia linkkejä ja sosiaalisia suhteita. Verkostot rakentuu usein monenkeskisen yhteistyön mallin mukaisesti jossa kerätään organisaatioita yhteen ja jaetaan porukalla tietoa ja pohditaan yhdessä asioita, resursseja, hyötyjä, riskien jakoa jne. Käytännön esimerkkinä omasta työstä tällainen monenkeskinen yhteistyömalli on TKI-tutkimusprojekti jonkin tietyn yhteisen asian ympärillä. Verkostojohtamisen perustana Tero esitteli videossa mallin, miten verkostoa ohjataan. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa eli hierarkkinen ohjaus eli valta ja käskyttäminen, markkinaohjaus eli hinta ja sosiaalinen ohjaus eli luottamus. Useissa käytännön verkoston ohjauksessa tarvitaan sopiva kombinaatio näitä kaikkia kolmea, ei liikaa vaan sopivasti kaikkea. Markkinaohjauksesta minulla tuli mieleen kokemukset Nokia uralta - heillä alihankinta ja komponenttitoimittajaverkostoja ohjattiin mielestäni tällä tavalla kilpailuttaen ja yksikköhinta ja laatu ostokriteereinä. Sosiaalista ohjausta toteuttaa nykyinen työnantajani Centria yritysverkoston kanssa, jossa rakennetaan luottamusta vuorovaikutuksessa, yhdessä oppien ja toiminta on pitkäjänteistä. Verkostojohtamisen dilemma tuntui videon perusteella olevan sopivan ohjauskombinaation löytäminen erilaisiin tilanteisiin käytännön verkostojohtamisessa. Tässä tulisi videon oppien mukaan miettiä kumppaneiden roolia, suhteiden luonnetta, ohjausta ja suorituskykyä nyt ja tulevaisuudessa. Minusta tämä video oli hyvä ja sopivan mittainen, ja pidin Teron tyylistä esitellä asioita. 

Bloggaustehtävä - Mikä on sinisen meren strategia?

Steve Jobs and iPhone 2007    Kuva: genius.com

Tässä tehtävässä tuli pohtia Sinisen meren strategiaa, työkalua, jolla yritys voi pohtia toimintaansa kriittisesti ja miettiä uusia toimintatapoja, muutoksia tai "uusia tuulia" erottua kilpailijoistaan. Aloitan pohtimisen vastakohdan eli punaisen meren strategian ymmärtämisellä. Ymmärtääkseni punaisella merellä kilpailevat yritykset taistelevat markkinaosuuksistaan ja asiakkaista perinteisiin kilpailutekijöihin esim. hinta nojautuen rajatun kysynnän puitteissa. Näillä markkinoilla on ahdasta ja pikkuhiljaa yritysten kasvunäkymät kutistuvat ja liikevoitto näivettyy kilpailun yhä kiristyessä. Esimerkkinä voisi olla Nokian Symbian peruspuhelimet. Kaikki muutkin Nokian kilpailijat kuten Ericsson ja Siemens tarjosivat aikanaan peruspuhelimia varsinkin kehittyville markkinoille Afrikkaan, Aasiaan ja Intiaan. Kaikilla oli tavoitteena voittaa kilpailu asiakkaista ja tarjota puhelimia olemassa olevaan kysyntään. Peruspuhelimet oli helppo ja halpa valmistaa, mutta toisaalta niissä oli varsin vaatimattomat toiminteet (kustannus-hyöty suhteen tasapainottaminen). Nykyään peruspuhelimet ovat jo muuttuneet kulutushyödykkeiksi. Tähän markkinaan uusien toimijoiden on todella vaikea tulla ja kilpailla. Sinisellä merellä yritys luo arvoinnovaatioita joissa loppuasiakkaille tuotetaan lisäarvoa. Sinisen meren strategialla yritys löytää markkinoilta mahdollisuuksia, jossa kilpailu käy lähes merkityksettömäksi. Sinisellä merellä parannetaan kustannus-hyöty suhdetta. Esimerkkinä voisi  olla Applen iPhone tullessaan markkinoille 2007. Apple tarjosi iPhonella uusia käyttäjiä koukuttavia ominaisuuksia kuten kosketusnäytön, moniajon, apps-sovelluskaupan jne. joita muut valmistajat eivät vielä tarjonneet, mutta joille Apple jo näki markkinoilla orastavaa tarvetta. iPhone oli älypuhelin jolle ei ollut kunnon kilpailijoita. Tavallaan Apple loi sinisen meren keskelle punaista merta laajentamalla toimialarajoja. Samalla luotiin kokonaan uusi älypuhelin referenssi, saatiin aikaan uusi maailmanlaajuinen kysyntä, jolla myöhemmin vallattiin älypuhelinmarkkinat. Tämä strategia kantaa hedelmää vielä 10 vuotta myöhemminkin.

Bloggaustehtävä - Business Model Canvas

Tehtävämme oli katsoa Outi-Maaria Palo-ojan noin 15 minuutin esittely Business Model Canvas (BMC) työkalusta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tutustun BMC malliin. Olen itse-asiassa käyttänyt sitä nykyisessä työssäni muutaman kerran, joten aihe on tuttu. Meidän tuli pohtia miltä työkalu vaikuttaa ja miten sitä voisi soveltaa julkisen organisaation toimintaan.

Uusi Business Model Canvas-esimerkki

Minusta työkalu on hyvä ja yksinkertainen tapa liiketoimintamallien suunnitteluun. Ulkoasu on yksinkertainen ja mallista voi tehdä myös hyvin graafisen, jolloin sisältö avautuu mallia lukeville helposti. Yksi puute mallissa mielestäni on. Olenkin itse lisännyt omaan BMC-työkaluuni yhden ylimääräisen kentän "CP, Kilpailu - Competition". Kilpailutilanteen tarkastelu usein puuttuu BMC-työkalusta. Esimerkiksi jos yritys suunnittelee uuden tuotteen lanseerausta portfolioon, minusta on tärkeä tietää, onko vastaavaa tuotetta keksitty tai jossakin päin maailmaa jo olemassa? Jos on olemassa, mikä on sen markkinahinta? Ketkä ovat pahimmat kilpailijat kyseisessä palvelussa tai tuotteessa? Näin voimme pohtia lisää arvolupausta, ja ehkäpä kehittää kanavia tuotteen jakamiseen, uudella ennennäkemättömällä tavalla joka erottuu kilpailijoista. BMC-työkalu soveltuu hyvin myös julkisen organisaation toimintaan. Työkalulla voi tarkastella toimijan sisäisiä asioita ja miettiä miten ne vaikuttavat arvon tuottamiseen. Nykyisessä työssäni Centria ammattikorkeakoulussa, meidän tulee erottua noin 25 AMK:n joukosta. Miksi opiskelijat tulisivat juuri Centrialle opiskelemaan? Miksi yritys ostaisi juuri meidän TKI-palveluita. Eli myös ulkoisten tekijöiden tarkastelu visuaalisesti työkalulla on mielekästä ja tärkeää. 

Toinen bloggaustehtävä

Toinen bloggaustehtävämme käsitteli liiketoimintamalleja ja asiakaslähtöistä toimintatapaa. Otin tarkastelun kohteeksi oman organisaationi Centria TKI-yksikön.

Miten asiakaslähtöinen organisaatio Centrian TKI yksikkö on?

Olen usein törmännyt määritelmään, että asiakaslähtöinen palveluorganisaatio tarkoittaa rautaista ammatillista osaamista, hyvää asiakaslähtöistä liiketoimintatapaa ja positiivista asennetta. Mikäli jokin näistä kolmesta lähenee nollaa, organisaation palvelukulttuuri ei kukoista ja ihmisten ei ole mukavaa tehdä töitä. TKI-toiminnassa asiantuntijat haluavat aina kehittyä paremmiksi asiantuntijoiksi, näin myös Centrialla. Tärkeää Centrian TKI yksikössä on tiedon analysointi, looginen ajattelu ja kyky käyttää olemassa olevaa tietoa ja osaamistamme tehokkaasti. Tärkeää on myös osata soveltaa tietoa uudella tavalla, uudessa ympäristössä niin, että se ratkaisee yrityksen ongelman paremmin kuin muut. Yhdessä yrityksen kanssa työskentelemällä osaaminen leviää ja organisaation palvelukulttuuri vahvistuu ja asiakaslähtöinen osaamisemme huomataan ja tunnustetaan. Väittäisin, että me olemme AMK-kentässä asiakaslähtöisyydessä Suomen kärjessä ja tulokset puhuvat puolestaan.

Mikä on Centria TKIn arvolupaus?

Selkeää arvolupausta meillä TKI:ssa ei minun mielestä ole. Toiminnan keskiössä meillä on Centrian arvot ja kaiken toimintamme laatu. Löysin seuraavan määritelmän, joka on melko lähellä jopa arvolupausta. 

Centrian tutkimus‐ ja kehitystyön sekä palvelutoiminta:

• kytkeytyy luontevaksi osaksi oppimisprosessia ja tuo uutta tietoa opetuksen hyödynnettäväksi
• täyttää asiakkaiden asettamat odotukset, tarpeet ja vaatimukset
• on hyvin suunniteltua, kustannustehokasta ja pysyy sovitussa aikataulussa
• on proaktiivista ja tuottaa uutta tietoa ja osaamista, joka on sovellettavissa käytäntöön
• on ajankohtaista ja tuo lisäarvoa sekä vaikuttavuutta alueellisesti, yhteiskunnallisesti tai kansainvälisesti

Millainen on Centria TKIn organisaatiorakenne?

Centrian TKI-organisaatiossa osaajat/tekijät ovat sijoittuneet painoaloille, jotka pohjautuvat ammattikorkeakoulun Strategia 2020 painotuksiin. Organisaation tarkoituksena on tukea olemassa olevien vahvojen toimialojen kehittymistä ja elinkeinoelämän uudistumista sekä mahdollistaa uusien kasvualojen syntymistä. Centrian TKI-toiminnan painoalat vuosina 2015–2020 ovat: Kemia ja biotalous, Tuotantoteknologia, Digitalisaatio ja Yrittäjämäinen palvelutoiminta. TKI toimintaa johtaa TKI-johtaja ja hänellä on alaisuudessaan painoalojen TKI-päälliköt. Painoaloilla on noin 10-15 hengen joukko kehittämispäälliköitä, palvelupäälliköitä ja projektipäälliköitä, joiden ensisijainen tehtävä on TKI-hankkeiden läpivienti ja asiakasrajapinnassa toimiminen. TKI-toiminnan asiakkaita ovat toiminta-alueemme mikro- ja pk-yritykset, yhteisöt, julkisoikeudelliset tahot mm. sairaalat ja viranomaiset, alueen asukkaat ja opiskelijat. Asiakkaat ovat kaiken toimintamme keskiössä ja koko toimintamme rakentuu heidän ympärilleen. Organisaatiomme on riittävän joustava ja ketterä, jotta asiakasta voidaan palvella mahdollisimman hyvin eikä hukuta sisäisiin byrokratian pyörteisiin.

Elina Hiltunen - The futurist

Wazzup? This is the first text in English in this blog. I was reading the presentation of the futurist Elina Hiltunen - what a nice job title, the futurist, eh? I was very interested of her views and comments on the importance of weak signals in predicting the future. Weak signals are described often as a an indication of a possible emerging issue. As an example: a small company, who has an great idea of new business, but no resources or budget to develop and monetize it yet. But when they get going, they will change the whole paradigm. Just like Fingersoft Oy in Oulu did with Hill Climb Racing game. They changed the market within few months. A key for their success was to listen their end customers and understand weak signals between developers, global gaming communities, beta testing groups etc.

Heikot signaalit?

I work as a Development manager in Centria University of Applied Sciences. I am in contact with many people daily, with experts in our own organization, with entrepreneurs, with financing partners etc. For me it is very important to know what is boiling in the innovations scene.  I will build weak signals from the news, trends in magazines, articles in public media, and from the discussions within the social media. This includes new technology observations from fairs, seminars and  company visits. My job is to amplify these weak signals, and to make them visible for our R&D decision makers. All in all to build some possible scenarios for future for our R&D organization. I am fostering risk taking and boosting innovation. If and when I succeed here, we are proposing interesting and novel R&D research projects for national and EU-level call for proposals. Together with small and mid-size companies we are studying new things and developing prototype's for new products and services. This will renew companies business and their future market opportunities. Weak signals are very important in building paths for future. If you just sit and wait, they do not come to you - you must go out, and find them. Good luck with your endeavors!

Disruptive innovations

Google car HS.fi

Tutustuin Seija Jämingin tunnilla termiin disruptive innovation, joka ei ollut minulle aiemmin kovin tuttu. Tarkemmin tutkittuani törmäsin esimerkkeihin tällaisista radikaaleista innovaatioista, jotka muuttavat teknologioita, sosiaalista elämäämme, tapaamme tehdä töitä tai jopa käyttäytymistämme. Yksi esimerkki oli robottiautot eli täysin itsenäisesti, ilman kuljettajaa, ajavat ajoneuvot. Google aloitti robottiautojen testaamisen vuosia sitten, jo vuonna 2010. Nyt Googlen robottiauto on ajanut jo kolme miljoonaa kilometriä erilaisissa testeissä. Se selviää moottoritien ruuhkissa ja kaupunkien liikenteen hektisessä vilinässä. Tietyömailla ja muissa kiertoteillä ajaminen on parhaillaan kehitteillä. Suomi voisi olla tulevaisuudessa jopa mallimaa robottiajoneuvoille. Miksi? Koska Suomen lain ja Trafin säädösten mukaan ajoneuvon kuljettajan ei tarvitse istua itse kuljettamassaan autossa, kauko-ohjaus on sallittu julkisilla teillä ja sama kuljettaja saa myös samanaikaisesti kuljettaa useita autoja. Robottiautojen avulla kaupunkien julkinen liikenne voidaan toteuttaa ovelta ovelle tulevaisuudessa nykyisen pysäkiltä pysäkille sijaan. Minä uskon, että robottiautot tuovat lähivuosina toimivia ratkaisuja kuljetuslogistiikkaan esim. tavaroiden ja ruoan sekä henkilöiden kuljettamiseen. Tulevaisuudessa robottiautojen on arvioitu vähentävän Suomesta jopa 2milj. autoa pois normaaliliikenteestä ja lisäksi vähentävän olennaisesti ajoneuvojen määrää mm. kaupunkien keskustojen parkkipaikoilla. Tulevaisuuden tutkija Risto Linturi väittää, että robottiliikenteen arvioitu vuosisäästö Oy Suomi Ab:lle voisi olla jopa 10-20 miljardia. Mietin, että mahtaako noilla robottiautoilla suomen talvessa, pimeillä ja lumisilla maanteillä pärjätä?